Ravitsemusterapeutin 5 oivallusta – Löydä säännöllinen ruokarytmi ja terveellinen, vatsaa rauhoittava ruoka

Ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia näkee vastaanotollaan, miten epäterveelliset ruokailutottumukset sairastuttavat. Samaan aikaan monet ovat sekaisin siitä, millaiseen ravitsemustietoon voi uskoa. Saarnia kehottaa luottamaan tieteeseen, kohtuuteen - ja oman kehon viesteihin.

Pirjo Saarnian yli 20-vuotinen ura ravitsemusterapian parissa ei ole ollut ihan tyypillinen. Saarnia hakeutui alan opintoihin 24-vuotiaana ja valmistui terveystieteiden maisteriksi silloisesta Kuopion yliopistosta keväällä 1999. Monet Saarnian opiskelukavereista hakeutuivat töihin sairaaloihin tai terveyskeskuksiin. Niin Saarniakin alkuun, mutta hän halusi tehdä muutakin.

2000-luvulla Saarnia on kirjoittanut ravitsemuksesta kymmenen kirjaa ja arvionsa mukaan yli sata aikakauslehtiartikkelia. Kirjoittaminen on hänelle intohimo ja tapa välittää tutkittua tietoa, niin myös vastaanottotyö.

"Olen aitiopaikalla näkemässä suomalaisten ravitsemuksen ongelmia, puheenaiheita ja kysymyksiä."

Muun muassa näistä teemoista Saarnia haluaisi meitä muistuttaa.

1. Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin perusta 

Monille ihmisille ruoka on vain polttoainetta: jotain, millä vatsa täytetään nopeasti, että voitaisiin taas jatkaa päivää eteenpäin. Ravinnolla on kuitenkin hyvinvointiimme suurempi vaikutus kuin moni ymmärtää, Saarnia sanoo.

Vastaanotollaan hän näkee, miten epäterveelliset ruokailutottumukset sairastuttavat. On ylipainoa, diabetesta, korkeaa kolesterolia ja verenpainetta. Näiden syy asiakkaille harvoin tulee yllätyksenä. Moni tietää syövänsä liikaa suolaa ja kovaa rasvaa ja liian vähän kuitupitoista täysjyväviljaa ja tuoreita hedelmiä, kasviksia ja marjoja. Myös nopeiden valmis- ja noutoruokien joukosta löytyy huonoja vaihtoehtoja.

Kuitenkin ihan yhtä lailla ruoka voi parantaa hyvinvointia, kun ateriansa koostaa viisaasti, Saarnia sanoo. Se, että tekee arjessa lisää terveellisempiä valintoja, voi olla monelle helpompi ja motivoivampi tapa kohentaa omaa oloaan kuin jyrkkä kieltäytyminen erilaisista houkutuksista.

Saarnia itse pyrkii syömään pääosin itsetehtyä ruokaa, jota hän valmistaa laadukkaista raaka-aineista. Erityisesti hän panostaa marjoihin, joiden monipuolisista hyödyistä hän oppi kirjoittaessaan tietokirjaa ruoan terveysvaikutuksista.

"Syksyisin meillä on kaksi pakastinta ääriään myötä täynnä vadelmaa, mustikkaa ja mustaherukkaa. Kun ne loppuvat, ostan uusia. Syön marjoja päivittäin pari desiä."

2. Terveellisen ruoan avaimet löytyvät tieteestä

Elämme informaatioaikaa, ja ravitsemuksestakin on saatavilla tietoa ehkä enemmän kuin tarpeeksi.

"Myös epäluotettavaa tietoa on tarjolla paljon. Ihmiset ovat aika sekaisin siitä, mihin voi uskoa ja luottaa", Saarnia sanoo.

Hän itse liputtaa tieteellisen tutkimuksen puolesta. Tätä hän haluaa omissa kirjoissaankin saattaa mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.

Sitäkin hän toivoisi ihmisten miettivän, miltä osin heidän ruokailutottumuksensa perustuvat tietoon, miltä osin vain tapoihin. Tavat kun saattavat perustua harhaluuloihin. Esimerkiksi rasvojen terveellisyydestä on ristiriitaista tietoa. Eikä ruoka-aineissa aina ole niin paljon kuitua kuin ehkä kuvittelemme, Saarnia sanoo.

"Vastaanottotyössäni myös kuulen usein, miten monet potevat huonoa omaatuntoa siitä, etteivät syö päivittäin lämmintä ruokaa. Ajatus lämpimän lounaan tai päivällisen tarpeellisuudesta on suomalaisilla iskostunut niin syvälle."

Lämmintä ruokaa ei ole kuitenkaan pakko syödä, jos se ei maistu tai sovi omiin ruokailutapoihin.

"Hyvin koostettu, viileä, välipalatyyppinen ateria tai eväs voi olla ravitsemuksellisesti ihan hyvä tai jopa parempi valinta kuin lautasellinen jotain lämmintä."

3. Ravintolisät osana terveellistä ruokaa – Älä pelkää ravintolisiä turhaan

Kun harhaluuloista puhutaan, on yksi niistä tässä: ravintolisiä ei tarvitse käyttää, kunhan vaan syö terveellisesti.

"On totta, että terveellinen ruokavalio on kaiken perusta. Kuitenkin monet karttavat ravintolisiä silloinkin, kun niille olisi tutkitusti tarvetta."

Saarnia itse käyttää syksystä kevääseen D-vitamiinilisää, kuten ravitsemussuosituksissakin suositellaan. Kuuriluontoisesti hän syö myös kalaöljyä sekä probiootti- ja B-vitamiinilisiä.

"Jos ravintolisien tarvetta pohtii, kannattaa asiasta keskustella ammattilaisen kanssa. Ravitsemusterapeutti voi kartoittaa ruokavaliota ja ravitsemustilaa ja ohjeistaa tarvittaessa ravintolisien käytössä."

Toki tietty varovaisuus on myös ravintolisien kohdalla paikallaan, sanoo Saarnia. Niitä ei esimerkiksi koskaan kannata käyttää summittaisesti tai ostaa ulkomaisista nettikaupoista.

4. Kuuntele kehoasi – vältä vatsavaivat

Tutkitun tiedon lisäksi jokaisen tulisi opetella kuuntelemaan oman kehonsa viestejä ja reagoimaan niihin, Saarnia sanoo. Jos esimerkiksi vatsa oireilee tai olo on jatkuvasti nuutunut tai heikko, kannattaa näiden syytä kartoittaa. Aina apu ei löydy ruokavaliosta, mutta monesti kylläkin.

Saarnian vatsa reagoi herkästi, eikä juurikaan kestä mausteista ruokaa. Jos sellaista tulee syötyä parina päivänä putkeen, alkaa vatsa ärsyyntyä. Silloin Saarnia tietää, miten tilanteeseen löytyy tasapaino.

"Jos vatsani oireilee, en jatka samaan malliin, vaan rauhoitan tilanteen. Yleensä auttaa, kun suosin pari kolme päivää hyvin sulavia keittoja ja kaurapuuroa."

Samaan tapaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, jos ruokailujen jälkeen tai niiden välillä esimerkiksi heikottaa. Joskus apu löytyy siitä, että tarkastelee hiilihydraattien määrää ja laatua, Saarnia sanoo.

Ihan kaikkea kehokaan ei kerro, vaikka kuinka kuuntelisi.

"Esimerkiksi korkea kolesteroli ei kerro itsestään mitenkään, ennen kuin se on jo vaarallisissa lukemissa."

Siksi itsensä kuunteleminen ei tarkoita sitä, että ruokavalionsa voisi koostaa juuri kuin parhaakseen näkee. Suuret linjat tulee perustaa tutkittuun tietoon, jota kannattaa hakea luotettavista lähteistä. Näiden puitteissa voi miettiä, millainen ruoka tuottaa itselle hyvää oloa.

"Syömisen pitää sopivassa määrin olla myös nautittavaa ja rentouttavaa."

5. Muutos ruokarytmiin syntyy maltilla 

Urallaan Saarnia on oppinut paljon myös siitä, miten ihmisiä kannustetaan muutokseen. Hänen mukaansa tärkeintä on maltti. 

"Tässä ajassa monella on kiire, väsy ja stressi. Kun ruokavalioon tehdään korjauksia, tuloksiakin halutaan nopeasti."

Tämä näkyy Saarnian mukaan myös siinä, miten äärimmäisiä ruokavaliovalintoja monet tekevät. Esimerkiksi makeanhimoa yritetään hillitä sillä, että vältetään kaikkea sokeria – jopa sitä, mitä on hedelmissä ja maitotuotteissa luontaisesti. Näin tiukka linja on Saarnian mukaan kohtuuton.

"Äärilinjoilla jaksaa usein pysytellä vain vähän aikaa. Kultainen keskitie olisi tärkeämpi."

Tärkeää olisi huomioida sekin, että aina aika ei ole muutokselle otollinen. Jos elämäntilanne on stressaava tai kovin kiireinen, voivat isot muutokset lisätä stressikuormaa, Saarnia sanoo.

"Siksi asiaan on järkevämpi palata sitten, kun elämässä on muilta osin rauhallisempaa."

Tällöinkin kannattaa liikkeelle yksi asia kerrallaan, Saarnia sanoo.

Saarnian mukaan tärkeimmät muutokset liittyvät yleensä ruokailurytmiin, pääruoan koostamiseen sekä kasvisten, juuresten, marjojen ja hedelmien syömiseen. Mitä värikkäämmin syö, sen parempi.

"Näistä voi alkuun valita yhden. Muita uusia tapoja voi ottaa mukaan myöhemmin."

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia.